Kon­sult­tiyri­tys Fam­bi­tion val­men­taa työ­nan­ta­jia per­heystäväl­liseen toim­intaan. Lain vähim­mäiskäytän­tö­jen sijaan per­heystäväl­lisyys on syvällä yri­tyk­sen kulttuurissa.

Per­heen ja työelämän yhdis­tämi­nen tuo mon­elle mieleen haasteita, väsymystä, äitiys­lo­maa ja pieniä lap­sia, mutta per­heystäväl­lisyy­dessä yri­tyk­siä kon­sul­toivan Fam­bi­tionin mukaan kyse on paljon muustakin.

– Per­heen ja työn yhteenso­vit­ta­mi­nen ei ole pelkkiä ongelmia, vaan todel­lisu­udessa perhe-​elämä voi rikas­tut­taa työelämää ja tois­in­päin. Las­ten lisäksi per­heeseen kuu­lu­vat ystävät ja suku­laiset, kuten hoitoa ja tukea kaipaa­vat iso­van­hem­mat, ker­too Fam­bi­tionin tiim­in­vetäjä Riina Salmivalli.

Kaksi vuotta sit­ten perustettu Fam­bi­tion on erikois­tunut per­heystäväl­lisen työkult­tuurin edis­tämiseen. Yri­tys aut­taa työ­nan­ta­jia tuke­maan työn­tek­i­jöitään per­heen ja työn yhteenso­vit­tamisessa. Yri­tysko­htaisen kon­sul­toin­nin lisäksi Fam­bi­tion jär­jestää muun muassa työhyv­in­voin­tipäiviä, esimies­val­men­nuk­sia, teemail­toja ja työpajoja.

Kaiken taustalla on aja­tus siitä, että per­heystäväl­liset työ­paikat ovat niitä, jotka onnis­tu­vat sitout­ta­maan alansa huiput parhaiten.

– Per­heystävälli­nen yri­tys kyke­nee näkemään yhtä kvar­taalia pidem­mälle. Per­heisiin investointi kan­taa vuosineljännestä kauemmas.

Samalla kuin Fam­bi­tion sysää muita yri­tyk­siä per­heitä ymmärtävään suun­taan, per­heystäväl­lisyys on otettu tosis­saan myös oman fir­man sisällä. Esimerkiksi jous­ta­vat työa­jat ja etä­työ ovat per­heel­lisille työn­tek­i­jöille tärkeä keino selviy­tyä työte­htävistä ja per­hear­jesta samanaikaisesti. Toinen yri­tyk­sen perus­ta­jista, Johanna Kalliomäki, vas­taakin puhe­limeensa mum­mo­lasta koira vierel­lään, keskellä työpäivää.

– Meillä ei juuri lähipäiviä ole, vaan voimme hoitaa työt jous­tavasti siellä, missä parhaaksi näemme, Kalliomäki kertoo.

Hyvä työ ja hyvä arki kulkevat käsi kädessä

Perhe ja työelämä eivät ole toi­sis­taan irral­lisia lohkoja, vaan ne lomit­tuvat väistämättä tois­t­ensa päälle. Han­kala arki valuu töi­hin ärtymyk­senä, väsymyk­senä ja keskit­tymis­vaikeuksina, kun taas han­kala työilmapi­iri tai kuor­mit­ta­vat työte­htävät tuo­vat työpäivän päät­teeksi kotiin kiukkuisen äidin, isän tai puolison.

– Ihmisen iden­ti­teetti rak­en­tuu har­voin vain yhden roolin varaan, eli olisi joko hyvä työn­tek­ijä tai hyvä van­hempi. Miel­lyt­tävä työ aut­taa jak­samaan kotona, ja vas­taavasti sujuva arki motivoi suo­ri­u­tu­maan työ­paikalla, Salmi­valli sanoo.

Salmi­vallin mukaan pelkät lakei­hin kir­jatut vähim­mäiskäytän­nöt eivät riitä takaa­maan eri­lais­ten per­hei­den pär­jäämistä työelämässä, vaan tärkeim­mässä osassa ovat per­heystävälli­nen kult­tuuri, esimi­esten asen­teet ja työ­paikan jokapäiväi­nen arki.

Lak­isääteinen äitiys– tai isyys­loma ei tuo helpo­tusta per­heel­lis­ten elämään, jos työ­paikalla kyräil­lään töi­den kasautu­mis­esta muiden niskaan. Samaan aikaan kun per­heen­lisäys on työn­tek­i­jälle iloinen uuti­nen, työ­paikan syyl­listävä ilmapi­iri voi muut­taa per­heen ja työn yhdis­tämisen stres­saavaksi yhtälöksi.

Asen­tei­den lisäksi on monia käytän­töjä, joi­hin laki ei Kalliomäen mukaan ota lainkaan kan­taa. Laki ei tur­vaa mah­dol­lisu­utta etätöi­hin eikä iäkkäi­den van­hempien hoita­miseen kesken työpäivän. Jos alle 10-​vuotias sairas­tuu, saa häntä lain mukaan jäädä hoita­maan kesken töi­den, mutta entä sit­ten, jos lapsen sijaan sairas­taakin puoliso?

Kalliomäki luet­telee tapoja, joilla yri­tys voi tukea per­heel­lisiä työn­tek­i­jöitään jak­samaan niin töissä että arjessa.

– Eräs tam­pere­lainen it-​firma tar­joaa pien­ten las­ten van­hem­mille unikoulua ja toinen yri­tys panos­taa etätöi­hin. Kun toimis­tolla ei tarvitse käydä ehdoitta joka päivä kahdek­sasta neljään, on helpompi purkaa perhe-​elämän sol­muja ja estää niitä kiristymästä tiukem­malle. Itseäni on puolestaan aut­tanut se, että pienet lapset on voinut ottaa mukaan työmatkoille.

Pulmat ratkeavat puhumalla

Per­heystäväl­lisiä ratkaisuja on yhtä monta kuin yri­tyk­siäkin. Salmi­vallin mukaan hei­dän on tun­net­tava asi­akas ja tämän päivit­täi­nen toim­inta läpiko­taisin ennen sopivien ratkaisu­jen löytämistä.

– Jokaisella alalla on omat eri­ty­ispi­ir­teensä ja rajoit­teensa, mutta se ei estä kek­simästä joka kerta uusia tapoja kor­jata työ­paikan ongelmakohtia.

Kalliomäen mukaan muu­tos läh­tee siitä, että työ­paikalla tun­nis­te­taan paikoilleen jämähtäneet käytän­nöt ja ollaan valmi­ita purkutoimiin.

– Me ihmiset olemme tosi ete­viä tur­vau­tu­maan siihen, miten on aina ennenkin tehty, mutta kyllä ne isom­matkin lai­vat saa tarvit­taessa kääntymään.

Suurin osa työ­paikko­jen ongelmista, Salmi­vallin ja Kalliomäen arvion mukaan jopa 80 pros­ent­tia, selviää keskustele­malla asioista avoimesti.

Moni arjen ja työn solmu jää avaa­matta sen vuoksi, ettei työn­tek­ijä uskalla ottaa per­hea­sioita puheeksi työ­paikalla. Mon­imutkaisten ratkaisu­jen sijaan kyse on avoimesta ja luot­ta­muk­sel­lis­esta ilmapi­iristä, joka kan­nus­taa työn­tek­i­jöitä avaa­maan suunsa.

Salmi­valli ker­too esimerkin tut­tavas­taan, joka paini pitkään per­heen ja työn välis­ten haastei­den kanssa. Toimis­toinsinööri oli töissä Helsingissä, mutta kävi toisella paikkakun­nalla hoita­massa ikään­tyviä sukulaisiaan.

– Kun työn­tek­ijä lop­ulta uskalsi puhua kuor­mit­tavasta tilanteestaan, pal­jas­tui, että kyseisellä fir­malla oli toinen toimip­iste samalla paikkakun­nalla ikään­tyvien suku­lais­ten kanssa.

Kalliomäen mukaan niin esimiehen kuin alaisenkin on jätet­tävä olet­ta­muk­set sik­seen ja tuo­tava rohkeasti mieltä paina­vat asiat keskustelun piiriin. Useim­miten pal­jas­tuu, ettei ongel­mana pidetty asia ollut ongelma alun alkaenkaan.

– Per­he­haastei­den kor­jaami­nen ei tarkoita sitä, että fir­mat raa­haa­vat tiloi­hinsa pomp­pulin­noja lap­sille, vaan ratkaisut syn­tyvät päivit­täi­sissä kohtaami­sissa. Työn­tek­i­jän tehtävä on kysyä ja esimiehen kuunnella.

Työ­nan­taja voi myös näyt­tää oma­lla toimin­nal­laan esimerkkiä. Kun esimies uskaltaa päät­tää yli­tun­neiksi lipuneen palaverin hakeak­seen lapsensa tarhasta, muut­tuu per­heystävälli­nen toim­inta helpom­min nor­maa­liksi käytän­nöksi työn­tek­i­jöi­denkin kesken.

Isät huomioon työpaikoilla

Yksi työ– ja perhe-​elämän haasteissa rämpivä ryhmä on isät. Siinä missä nuorten nais­ten työu­rat katkeil­e­vat per­heen perus­tamiseen, isien olete­taan pri­or­isoivan työelämä per­heen edelle.

Reilu neljä­sosa 3857-​vuotiaista miehistä, niin työn­tek­i­jöistä kuin johta­jis­takin, kokee han­kaluuk­sia työn ja muun elämän yhteenso­vit­tamisessa. Isien kokemiin tosielämän haasteisiin pureutuu Fam­bi­tionin vastikään käyn­nistämä isähaaste.

Haas­teen takaa löy­tyy viisi edel­läkävi­jäisää, jotka pyrkivät kam­pan­jal­laan lisäämään isämyön­teisyyttä työ­paikoilla ja tuke­maan isien ja työelämän yhdis­tämistä. Idean isiksi ilmoit­tau­tu­vat ”ihmisih­miseksi” itseään tit­uleer­aava Mike Arvela, TEK:n viestin­nän asiantun­tija Aku Kar­jalainen, peli­tuot­taja Tommi Koivisto ja ”hr-​setä” Juho Toivola.

– Jokaisella isällä tulisi olla mah­dol­lisuus saada sekä haas­tava työ että läheinen isä-​lapsisuhde, kam­pan­jan sivulla kirjoitetaan.

Aidosti isäys­tävälli­nen työ­paikka menee lain vähim­mäis­vaa­timuk­sia syvem­mälle: per­he­vap­aiden, etä­työn, lyhen­netyn työvi­ikon, ja töi­den uudelleen­jär­jeste­lyn pitäisi olla työ­paikan kult­tuuriin kir­joitet­tuja itses­tään­selvyyk­siä. Isän per­he­vap­aan ei tule ole pakolli­nen paha vaan mah­dol­lisuus, eikä sen tule hai­tata isien urakehitystä.

– Emme luota siihen, että poli­itikot muut­ta­vat työelämää koko per­heen kannalta tasa-​arvoisempaan suun­taan. Tämä muu­tos läh­tee työpaikoilta.

Kam­panja etsii taak­seen akti­ivisia työan­ta­jia, jotka ovat valmi­ita kehit­tämään isäys­täväl­listä työelämää ja pitämään isiä hyödyt­täviä arvoja esillä yri­tyk­sen toimin­nassa. Tähän men­nessä haas­teeseen ovat tart­tuneet Tekni­ikan Ammat­ti­laiset TEK sekä it-​firmat Siili Solu­tions ja Knowit.

– Haas­teeseen voi lähteä mukaan mikä tahansa yri­tys, joka kokee isäar­vot tärkeiksi, Kalliomäki kertoo.

Haaste läh­tee kun­nolla käyn­tiin elokuun lop­puun sijoit­tuvassa kick off –tilaisu­udessa, jossa keskustel­laan isäys­täväl­lisyy­destä paneelin muo­dossa. Kun kam­panja on potkaistu käyn­tiin, mukaan lähte­vien yri­tys­ten kanssa pohdi­taan isäys­täväl­lisyyttä lisääviä ratkaisuja muun muassa työ­pa­joissa. Kam­panja päät­tyy tam­mikuun päätösseminaariin.

– Meillä ei ole mitään määräl­listä tavoitetta kam­pan­jaa tuke­vien yri­tys­ten suh­teen. Tärkeintä on se, että mukaan lähte­vissä yri­tyk­sissä todella tapah­tuu muutosta.

Tek­sti: Miina Vil­ja­nen, kuva Katarzyna Bialasiewicz/​Dream​stime​.com