Tam­pereen Insinöörit ry jär­jesti jäse­nilleen Viestintä johta­ju­ustyössä –koulu­tuk­sen. Tilaisu­udessa koulut­ta­jana oli filosofian sekä yhteiskun­tati­etei­den mais­teri Eeva Kiiskinen.

Kiiskisellä on yli kymme­nen vuo­den koke­mus eri­lai­sista viestin­nän asiantun­tija– ja koulu­tuste­htävistä yri­tyk­sissä, val­tion­hallinnossa, jär­jestöissä ja yliopis­tossa. Johtamisvi­estin­nän lisäksi hän on koulut­ta­jana erikois­tunut kir­jal­liseen viestin­tään, verkkovi­estin­tään sekä esi­in­tymis– ja neuvottelutaitoihin.

Koulu­tuk­seen osal­lis­tui parikym­mentä henkilöä ja eri­lai­sista johta­ju­usvi­estin­näl­li­sistä ilmiöistä keskusteltiin innostuneesti.

Johta­ju­usvi­estintä luo yhteistä ymmärrystä

Johta­ju­usvi­estin­nän tarkoi­tus on luoda yri­tyk­sessä yhteistä ymmär­rystä siitä, mikä on organ­isaa­tion päämäärä ja tavoite. Lisäksi tarkoi­tus on avata työn­tek­i­jälle sitä, miten eri työte­htävät edesaut­ta­vat päämäärään saavuttamista.

Työn­tek­i­jöi­den sitout­tamisessa tärkeää on yhteisöl­lisyys ja tunne kuul­luksi tulemis­esta. Johta­jalla on tässä olen­nainen tehtävä. Kiisk­i­nen ker­tookin per­in­teisen hier­arkkisen nurkkahuone­jo­htamisen ole­van pikkuhil­jaa his­to­riaa. Sen tilalle on nous­sut niin san­ottu val­men­tava johta­juus.
– Tässä mallissa johtaja ei ole joukkueen edellä tai sen takana työn­tämässä väkeä eteen­päin. Johtaja on joukkueensa mukana yksi pelaajista.

Työn liekki tekee yri­tyk­sestä halutun

Onnis­tunut johta­ju­usvi­estintä on työkalu, jonka avulla työn­tek­i­jät saadaan innos­tu­maan työstään.
– Mistä ihmiset saa­vat liekin oman työnsä tekemiseen? Tietyt organ­isaa­tiot ovat onnis­tuneet tässä niin, että ulkop­uolel­lakin tiede­tään, että tuossa yri­tyk­sessä on hyvä meininki ja sinne minäkin haluan töi­hin, vaikka he mak­sa­vat samaa palkkaa kuin kil­pail­eva yritys.

– Asioista keskustel­laan, ja keskuste­lut koetaan myön­teis­inä. Johto tekee asioista tulk­in­toja yhdessä työn­tek­i­jöi­den kanssa ja virheel­liset tulkin­nat pyritään kor­jaa­maan mah­dol­lisim­man nopeasti.

Johta­ju­usvi­estin­nän onnis­tu­misen tärkein edel­ly­tys on se, että olen­naiset asiat saadaan välitet­tyä kaikille organ­isaa­tion jäse­nille ja että viestejä tois­te­taan tarpeeksi usein. Työy­hteisöi­hin tulee uusia ihmisiä, mutta myös pitkään mukana olleet ovat saat­ta­neet uno­htaa mikä vil­lakoiran ydin on.

Muu­tok­sissa viestintä punnitaan

Yri­tyk­sessä ole­vat suuret muu­tok­set ovat tulikoe, jossa johta­jan viestin­tä­taidot laite­taan koe­tuk­selle. Tyyp­il­lisin tyy­tymät­tömyy­den aihe johta­jan viestin­tä­tyylissä on juuri se, kun työn­tek­i­jöi­hin kohdis­tu­vista asioista ei olla ker­rottu tarpeeksi paljon ja tarpeeksi aikaisin. Kiisk­i­nen tiivistää:
– Jos on ole­massa tiedolli­nen tyhjiö, niin tyhjiö täyt­tyy huhuilla. Tämä on täysin inhimil­listä toim­intaa, siihen ei liity pahan­suop­u­utta tai juoruilun kaipu­uta. Jos ihmisellä ei ole tarpeeksi tietoa itseään koske­vista asioista, hän spekuloi.

Läpinäkyvyys epä­var­moina aikoina on kan­nustet­tavaa. Vähän tietoa on parempi kuin ei tietoa ollenkaan.

Laatu, ei määrä

Organ­isaa­tiosta on siis annet­tava työn­tek­i­jöille tietoa, jotta väl­tyt­täisiin huhu­jen ja väärän infor­maa­tion lev­iämi­nen. Tiedon levit­tämisessäkin on kuitenkin pidet­tävä jalat maassa.
– Viestin­nän merk­i­tys on ratkai­se­vaa. Jos se ei jostain syystä tunnu vaikut­ta­van vas­taan­ot­ta­jan työhön tai rooliin yri­tyk­sessä, jää tieto vain ”kel­lumaan” ilman vaikutusta.

– Toisaalta hyvässä johtamisvi­estin­nässä on asiaori­en­taa­tiota, eli viestin­nässä fak­tat ovat kohdil­laan ja oikeat kana­vat ovat käytössä. Viestin­nässä on hoidet­tava kuitenkin myös vuorovaiku­tusta ja ihmis­suhteita. Tilanne ei mene oppikir­jo­jen mukaan, jos tode­taan vain kylmästi, että tässä on teille fak­tat ja vas­tuu niiden ymmärtämis­estä on kuuli­jalla tai luk­i­jalla, Kiisk­i­nen tähdentää.

Tek­sti: Terhi Viianen