Tam­pereen Insinöörit ry luovutti kesäku­ussa 1111 euron suu­ruisen Insinööri­työ­palkin­non raken­nus– ja ympäristötekni­ikan opiske­lija Oskari Mäkelälle.

Mäkelä laati opin­näyte­työssään Taras­ten­jär­ven hyö­tyvoimalaitok­selle osan ympäristölu­pa­päätök­sen vaa­ti­masta melu­selvi­tyk­sestä. Työtä kiitet­tiin eri­tyis­esti siitä, että sen tulok­sia voitiin käyt­tää suo­raan vira­nomaisille tehdyssä raportoinnissa.

Melu­selvi­tyk­siä laa­tiva Ram­boll Fin­land Oy otti syksyllä 2016 yhteyttä Tam­pereen ammat­tiko­rkeak­ouluun tar­jo­tak­seen mah­dol­lisu­utta opin­näyte­työn tekoon.

Oskari Mäkelä oli aiem­min työhar­joit­telunsa aikana osal­lis­tunut melu­selvi­tys­ten tekemiseen, joten aihep­i­iri oli entu­ud­estaan hänelle tuttu.

– Koulu pyysi mah­dol­lisilta työn­tek­i­jöiltä hake­muk­set ja suoritti esikarsin­nan, minkä jäl­keen ehdokkaat haas­tateltiin Rambollilla.

– Pystyin hake­muk­ses­sani ja haas­tat­telussa osoit­ta­maan pätevyyteni melu­selvi­tyk­seen liit­tyvän työn suorit­tamiseen, val­i­tuksi tul­lut Oskari arvelee.

Hyö­tyvoimalaitok­sen äänitehotasot

Lop­putyön tutkimusko­hteeksi valit­tiin Taras­ten­jär­ven hyö­tyvoimalaitos, joka oli otettu jatku­vaan käyt­töön vuo­den 2016 alussa.

Jät­teenkäsit­te­lykeskuk­sen välit­tömässä läheisyy­dessä sijait­seva, noin 160 000 ton­nia pääosin lop­pusi­joitet­tua yhdyskun­ta­jätettä vuosit­tain ener­giaksi hyö­dyn­tävä laitos tuot­taa sähköä ja kaukolämpöä.

Voimalaitok­sen melu­mit­tauk­set oli­vat ajanko­htaisia ja tuli­vat todel­liseen tarpeeseen, sillä voimalaitok­sen ympäristölu­pa­päätös edel­lytti, että laitok­sen melu­selvi­tys tehdään vuo­den sisällä toimin­nan vakiinnuttua.

– Opin­näyte­työni käytän­nön osuus käyn­nistyi eri puo­lilla laitosta suoritet­tavilla äänite­ho­ta­so­jen mittauksilla.

– Mit­tausten tavoit­teena oli määrit­tää laitok­sen merkit­tävimpien äänilähtei­den melupäästö, jota voitiin hyö­dyn­tää myöhem­min laitosta mallinnettaessa.

Mit­taus­pis­teet sijait­si­vat muun muassa voimalaitok­sen katolla, jäte­bunkkerin pois­toilma­puhal­ti­men läheisyy­dessä, lento­tuhkan kul­je­tushissin luona sekä usei­den ilman­vai­h­tokanavien vieressä.

Yhteensä mitat­tuja äänilähteitä oli kymme­nen ja ne oli valittu laitok­seen teh­dyn tutus­tu­miskäyn­nin perusteella.

– Katolla sijait­se­vat ääniläh­teet osoit­tau­tu­i­vat mit­tauk­sissa merkit­tävim­miksi äänilähteiksi. Tulok­siin kir­jat­tiin mitat­tu­jen äänite­ho­ta­so­jen lisäksi mit­tausa­janko­hta, käytetty lait­teisto ja mit­taus­menetelmä, Oskari kertoo.

Man­u­aal­isia päivityksiä

Melumallinnuk­sessa Oskari käytti jo ammat­tiko­rkeak­oulun kurs­seilta tut­tua SoundPLAN-​ohjelmistoa, joka on yleis­esti käytetty useissa alan konsulttitoimistoissa.

– Ohjel­man käyttö on melko teknistä eikä sen käyttö ensim­mäisellä ker­ralla vält­tämättä mene oikein. Onneksi sain asiantun­te­vaa apua Ram­bollin toimis­tolla, jossa tein lop­putyötä päivittäin.

Ennen kuin mit­tauk­silla toden­netut äänite­ho­ta­sot syötet­tiin ohjel­maan, oli mallinnet­tava voimalaitok­sen omien raken­nusten lisäksi myös lähialueen maas­ton­muodot, raken­nuk­set ja tiet liikennemäärineen.

Maan­mit­taus­laitok­sen vapaasti käytet­tävä data ei kaik­ilta osin ollut sel­l­aise­naan ajan­ta­saista ja oikeaa.

– Esimerkiksi voimalaitok­sen välit­tömässä läheisyy­dessä maas­ton­muodot oli­vat muut­tuneet rak­en­tamisen aikana, joten ne piti päivit­tää ohjel­maan man­u­aalis­esti, Oskari selventää.

Ohjelmis­ton laskenta-​alueeksi määriteltiin noin kymme­nen neliök­ilo­metrin alue, joka rajat­tiin siten että äänilähde, eli hyö­tyvoimalaitoslaitos, sijaitsi liki­main keskellä. Alue jaet­tiin kymme­nen ker­taa kymme­nen metrin laskentaruutuihin.

– Kun melun spek­trit on syötetty ohjel­maan, se las­kee äänen eten­e­misen ympäristöön, Oskari kertoo.

Epä­var­muustek­i­jät olennaisia

Mallin antamia tulok­sia ver­rat­tiin todel­lisiin ympäristöme­lu­mit­tauk­siin, joita tehtiin kolmessa pis­teessä lähimpien asuinaluei­den reunalla noin kilo­metrin päässä voimalaitok­sesta sekä luon­non­suo­jelu­alueen reunassa laitok­sen läheisyydessä.

– Mit­tauk­set suoritet­tiin päivä­saikaan ja yöllä, ja tulok­sista pois­tet­tiin häir­iöäänet, Oskari kertoo.

Sekä melun mallinnuk­sessa että mit­tauk­sessa epä­var­muustek­i­jät vaikut­ta­vat lop­putu­lok­seen. Epä­var­muustek­i­jöi­den käsit­te­lyyn on Oskarin lop­putyössä varattu oma kap­paleensa, mikä laa­jensi työtä alku­peräistä suun­nitel­maa pidemmäksi.

– Sekä melumallinnuk­sessa että todel­li­sissa mit­tauk­sissa mit­tausepä­var­muus on yleensä vähin­tään kah­den desi­belin luokkaa ja kas­vaa mit­taus– tai mallinnusetäisyy­destä riip­puen, mikä pitää ottaa melu­selvi­tyk­sissä huomioon, Oskari kertoo.

Työn lop­putu­lok­seksi saatiin, että sekä melumallinnus että todel­liset mit­tauk­set alit­ti­vat ympäristölu­vassa määritel­lyt raja-​arvot. Tätä tulosta pystyt­tiin käyt­tämään sel­l­aise­naan vira­nomaisille tehdyssä raportoinnissa.

Englan­ninkieli­nen tutkinto

Taras­ten­jär­ven hyö­tyvoimalaitok­sen melu­selvi­tyk­sen lisäksi opin­näyte­työssä käsiteltiin melun mit­tauk­seen ja ympäristöakusti­ikkaan liit­tyvää teo­riaa. Oskarin mukaan teo­ri­ati­etoa oli hel­posti saatavilla useista eri lähteistä suomeksi ja englanniksi.

– Yllät­täen ongelmia aiheutti varsinkin työn alussa suomen kie­len oikei­den ja täs­mäl­lis­ten ter­mien käyttö.

– Kurs­seilla kaikki ope­tus ja keskuste­lut sekä omat työt oli suoritettu englan­niksi, joten suomeksi kir­joit­ta­mi­nen oli aluksi vaikeaa. Vain kaksi kurs­seis­tamme, rapor­tointi ja viestintä, oli pidetty suomeksi.

– Englan­ninkieli­nen ope­tus helpotti mah­dol­lisuuk­sia käyt­tää laa­jaa lähdeaineis­toa. Oma­lta kohdal­tani kokon­aan englan­ninkielisen tutkin­non suorit­tamista helpotti lukioaikana vietetty vai­h­tovu­osi Yhdys­val­loissa, Oskari kertoo.

Pesti Ram­bollilla jatkuu

Heti lop­putyön valmis­tu­misen jäl­keen Oskari jatkoi työtä Ram­bollilla ja teki ympäristölu­vassa vaa­di­tun melu­selvi­tyk­sen loppuun.

– Oma lop­putyöni oli vain osa selvi­tyk­sestä. Sen valmis­tut­tua tein koko selvi­tyk­sen, jossa päivitet­tiin ja laa­jen­net­tiin aiem­min tekemääni melumallia ja otet­tiin huomion esimerkiksi jät­teenkäsit­te­lykeskuk­sen kaikki toiminnot.

Tällä het­kellä Oskaria työl­listävät mon­en­laiset melu­selvi­tyk­set liit­tyen esimerkiksi eri­laisiin koneisiin ja toimintoihin.

– Olen tehnyt myös kaavoituk­seen, tiehankkeisiin ja muuhun teol­lisu­u­teen liit­tyviä mit­tauk­sia ja mallinnuk­sia, Oskari kertoo.

Tek­sti ja kuva: Arto Kotilainen