Tam­pereen Insinöörien toimin­nan­jo­htaja Jyrki Kosk­i­nen siir­tyi tam­miku­ussa 25 vuo­den työu­ransa jäl­keen uusiin haasteisiin työl­lisyy­den­hoidon parissa. Koskisen ura ammat­tiy­hdis­tys­toimin­nassa alkoi heti valmis­tu­misen jälkeen.

Insinöörin ura ei ollut Jyrki Koskisella ensim­mäisenä mielessä, kun hänen piti lukion jäl­keen päät­tää, mitä haluaa elämäl­lään tehdä. Kosk­i­nen oli suun­nitel­lut ryhtyvänsä ekonomiksi, mutta ovet Tam­pereen yliopis­toon eivät ensim­mäisellä yrit­tämällä auenneet.

Kun toinen vai­h­toe­hto, sosi­aal­i­työ, ei sekään tuot­tanut tulosta, tun­tui insinööriksi ryhtymi­nen Tam­pereella asu­valle pitkän matikan luke­neelle luon­te­valta. Kosk­i­nen opiskeli insinööriksi Tam­pereen Tekussa konetekni­ikan pu8olella, mutta varsi­naisia insinöörin töitä Kosk­i­nen ei valmis­tu­misensa jäl­keen ole tehnyt.
– Opiskelu­aikana olin kyllä varsin opet­tavai­sissa töissä paperi­te­ol­lisu­udessa har­joit­teli­jana, Kosk­i­nen kertoo.

Jär­jestö­vaikut­tamista ja asioiden parantamista

Jär­jestö­toimin­nassa Kosk­i­nen oli mukana jo lukioaikana, ja siitä hom­masta hän on myös tehnyt uran itselleen.

Lukiossa Kosk­i­nen pää­tyi oppi­laskun­taan koulun lakkaut­tamisuhan alla.
– Lukioaikanani Kale­van lukiota oltiin lakkaut­ta­massa, ja sil­loin me lukion opiske­li­jat yhdis­timme voimamme ja jär­jes­timme muun muassa mie­lenosoituk­sen. Lop­putu­los oli se, että lukiota ei lopetettu, ja nyt siitä on tul­lut yksi Tam­pereen ykköslukioista.

Ennen Tam­pereen Insinöörejä Kosk­i­nen ehti kokeilla vaikut­tamista Tekun oppi­laskun­nan puheen­jo­hta­jana, Suomen opiske­li­joiden liiton vara­puheen­jo­hta­jana ja valmis­tu­misen jäl­keen Tam­pereen teknil­lisen korkeak­oulun yliop­pi­laskun­nan koulu­tus­poli­it­tisena sihteerinä.

Jär­jestö­toimin­nassa Koskista vetää puoleensa mah­dol­lisuus vaikut­taa ja paran­taa sel­l­aisia asioita, joissa hän on paran­tamisen varaa näh­nyt.
– Toki se on myös sosi­aal­ista toim­intaa saman henkisten ihmis­ten kanssa.

Opiskelija-​aktiivista ay-​toimintaan

Opiskelija-​aktiivin oli luon­te­vaa jatkaa jär­jestö­toimin­nassa myös opiskelu­jen jäl­keen. Vuosi valmis­tu­misen jäl­keen Kosk­i­nen valit­tiin Tam­pereen Insinöörien hal­li­tuk­seen, josta hän siir­tyi tehtävi­insä toiminnanjohtajana.

Kosk­i­nen toimi TI:n toimin­nan­jo­hta­jan tehtävässä 25 vuotta. Samaan paikkaan on saanut jäämään monipuo­li­nen työnkuva.
– Tehtävät ja toimenkuva kehit­tyivät ja muut­tui­vat paljon siitä, mitä ne ovat alun alkaen ovat olleet. Eri aikoina tehtävissä on myös ollut eri­laisia painotuksia.

Alkuaikoina pain­ot­tui etenkin akavalainen paikalli­nen yhteistyö. Kosk­i­nen toimi Aka­van alue­toimikun­nan puheen­jo­hta­jana 2000-​luvun tait­teessa, ja sinä aikana alue­toimikunta muotou­tui ja sen toim­intaa pyrit­tiin kovasti laa­jen­ta­maan.
– Teimme työl­lisyyspro­jek­teja ja teetä­timme gradua maakun­tavaikut­tamis­esta. EU-​jäsenyyden myötä käyn­nistyi maakun­nalli­nen vaikut­ta­mi­nen, siinä olimme mukana. Pääsin tekemään yhteistyötä myös muiden Akava-​järjestöjen, kuten diplomi-​insinöörien, ekonomien, opet­ta­jien, sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den ja far­maseut­tien kanssa.

Uran kohoko­h­dat

Pitkään uraan mah­tui kohoko­htia, vaikkei Kosk­i­nen pysty ain­oas­taan yhtä nimeämään.
– Jos ajatel­laan high­lighteja, niin olen ollut Pertti Porokarin kam­pan­japääl­likkö sil­loin, kun hänet ensim­mäisen ker­ran valit­tiin puheen­jo­hta­jaksi, ja sil­loin, kun hän palasi hyl­ly­tyk­sen jäl­keen ensim­mäisen ker­ran tehtäviinsä.

Koskisen mukaan Porokari pääsi puheen­jo­hta­jaksi Insinöörili­iton yksi­tyisen sek­torin ehdokkaana muiden ehdokkaiden ollessa julkiselta puolelta, ja tämä vaati paljon työtä.
– Tam­pereen Insinöörien vaiku­tus oli näissä vaaleissa varsin suuri.

Erääksi uransa kohoko­hdaksi Kosk­i­nen nimeää myös sen, kun vuonna 2002 Aka­van Pirkan­maan alue­toim­inta valit­tiin vuo­den alue­toimin­naksi. Tähän vaikutti muun muassa oma työl­lisyyspro­jekti ja vahva maakun­nalli­nen vaikut­ta­mi­nen.
– Täällä meillä alue­toim­inta oli aivan eri tasoa, kuin mis­sään muualla Suomessa.

Kaiken kaikki­aan työsken­tely Tam­pereen Insinööreissä on antanut Koskiselle mah­dol­lisu­u­den insinööriy­den toteut­tamiseen.
– Tam­pereen Insinööreissä olen voinut tehdä työtä ammat­tikun­tani eteen ja paran­taa tämän ammat­tikun­nan jäsen­ten edel­ly­tyk­siä työelämässä.

Jäsen­ten ääni kuuluviin

Kosk­i­nen pääsi ural­laan seu­raa­maan Tam­pereen Insinöörien kasvua 1500 jäse­nen pien­estä jär­jestöstä nykyiseen 5000 jäseneen.

Tam­pereen Insinöörien toimisto on henkilöstöltään hyvin pieni, mutta Koskisen mukaan pie­nillä resurs­seilla on saatu aikaan paljon tulosta. Jäsen­määrä on saatu nousuun toimi­valla jäsen­rekry­toin­nilla. Myös insinöörik­oulu­tuk­sen suo­sion kasvu on aut­tanut jäsen­määrää kohoa­maan nyky­isiin lukemiinsa.

Paitsi että koko on kas­vanut, myös jäsen­ten osal­lis­tu­mi­nen ja vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat paran­tuneet. Koskisen mukaan Tam­pereen Insinööreissä riv­i­jäse­nen mah­dol­lisu­udet ovat aidosti hyvät moniin mui­hin jär­jestöi­hin ver­rat­tuna. Niissä jäsen­ten mielip­iteitä ei haluta tosis­saan kuulla, tai vai­h­toe­htois­esti ei ole väyliä, joiden kautta jäsenet voivat tulla kuul­luksi.
– Meillä jäsen­ten mielipide on aina ollut tärkeä ja meiltä myös löy­tyy kanavia palaut­teen antamiseen.

TI:n lois­tava tulevaisuus

Kosk­i­nen uskoo, että Tam­pereen Insinööreillä on val­oisa tule­vaisuus niin insinööri­jär­jestö­jen kuin koko ay-​liikkeen kesku­udessa.
– Olemme kuitenkin inno­vati­ivi­nen ja rohkea ay-​järjestö, joka löytää ja toteut­taa uusia toim­intaideoita nopealla tahdilla. Emme keskity elvyt­tämään sam­mu­via toim­intoja, vaan kek­simme jatku­vasti uutta.

Kosk­i­nen on toiminut koko uransa ay-​liikkeessä. Miksi ay-​toiminta on niin tärkeää?
– Jos ay-​liikettä ei olisi, niin insinöörien asema työ­markki­noilla olisi selkeästi nyky­istä heikompi. Ay-​liike näkyy ja vaikutta eniten työ­suhtei­den ehdoissa, ja lisäksi vaiku­tusta on ollut työllisyystilanteeseen.

Koskisen mukaan niin työn­tek­i­jät kuin ylem­mät toim­i­henkilötkin tarvit­se­vat tukea työ­suhtei­densa ehto­jen kanssa.

Tam­pereen Insinööreissä Kosk­i­nen on oppinut, että pitkäjän­teisellä työllä ay-​liikkeen tavoit­teita on mah­dol­lista myös toteut­taa.
– Kyllä tässä vai­heessa on sel­l­ainen tunne, että asiat ovat men­neet parem­paan suuntaan.

Työt työl­listämisen parissa

Päätet­tyään uransa Tam­pereen Insinöörien toimin­nan­jo­hta­jana, siir­tyy Kosk­i­nen samalla nimik­keellä Tam­pereen työ­val­men­nussäätiö Syk­keen rivei­hin. Taustalla on halu löytää uusia haasteita uudelta toimi­alalta, josta on kuitenkin jo ole­massa pitkä tun­tuma.
– Työl­lisyyspro­jek­teja on takana useita, eli min­ulla on vahva käsi­tys esimerkiksi insinöörien ja ekonomien työl­listämis­estä yksi­tyiselle sektorille.

Syke on Tam­pereen kaupun­gin omis­tama säätiö, joka toteut­taa kuntout­tavaa työ­toim­intaa sel­l­aisille pitkäaikaistyöt­tömille, joilla on työl­listymistä hait­taavia tek­i­jöitä esimerkiksi elämän­hallinnan puolella. Syke jär­jestää täl­laisille ryh­mille työ­pa­ja­toim­intaa, esimerkiksi met­al­li­pa­jaa, puu­pa­jaa ja pintakäsittelyä.

Haasteita Kosk­i­nen toivoo löytävänsä lähi­t­ule­vaisu­u­den uud­is­tuk­sista, jotka koske­vat kun­taomis­teista säätiötä.
– Esimerkiksi vuonna 2019 voimaan tule­van sote-​uudistuksen mukaisesti työl­lisyy­den­hoito siir­tyy kun­nista myös maakun­nille. Edessä on lisäksi kilpailutus.

Uudelta työltä Kosk­i­nen odot­taa pääasi­assa muu­tosta. uusia asioita, uusia haasteita, uusia ihmisiä ja mieli­hyvää tulosten saavuttamisesta.

Tek­sti: Miina Viljanen