TI:n hal­li­tuk­sen opiske­li­ja­jäsen Anna Orslahti on jär­jestö­toimin­nassa jo kokenut tek­ijä. Annan mielestä on tärkeää, että opiske­li­jat saa­vat tietoa omista eduis­taan sekä osaa­vat liit­tyä opin­to­jensa pää­tyt­tyäkin liiton jäseniksi.

22-​vuotias Anna Orslahti opiskelee kol­matta vuotta Tam­pereen Ammat­tiko­rkeak­oulussa kone– ja tuotan­totekni­ikkaa. Annalle insinööri­opin­not oli­vat aika luon­nolli­nen vai­h­toe­hto.
– Lukiossa olin kiin­nos­tunut matemaat­ti­sista aineista ja olin hyvä niissä. Jatkok­oulu­tusta miet­tiessäni ajat­telin, että insinööri­opin­toi­hin ainakin liit­tyy näitä aineita. Ver­tailin sit­ten eri insinööri­opin­to­jen tar­jon­taa, ja päädyin kone– ja tuotan­totekni­ikkaan, enkä ole päivääkään val­in­taani katunut, Anna ker­too. Opin­to­jensa suun­tau­tu­mis­vai­h­toe­hdoksi Anna valikoi lentokonetekni­ikan. Uteliaisuus lentokonei­den suh­teen sinetöi alavalin­nan.
– Minua on aina kiin­nos­tanut se, miten lentokoneet pysyvät ilmassa. Ja mitä enem­män lentokoneista olen oppinut, sen enem­män ala on alka­nut minua kiinnostaa.

Armei­jan leivissä

Toisen opiskelu­vuo­den jäl­keen Annan koulu­tie kuitenkin keskey­tyi vuodeksi varus­mies­palveluun lähtemisen vuoksi.
– Varus­mies­palvelu on ollut min­ulle laps­esta asti haave. Aiem­min min­ulla ei vain ole oikein ollut aja­tusta siitä mitä armei­jassa tek­isin. Mutta sen jäl­keen, kun aloin opiskella lentokonealaa, aja­tus varus­mies­palvelusta vahvistui.

Anna haki varus­mies­palveluun erikoisjoukko­haun kautta ja pääsi sisään. Palvelu­saikansa ensim­mäiset 5 kuukautta hän oli Ilma­so­tak­oulussa Tikkakoskella, missä suoritet­tiin ali­upseerikurssi ja lentoteknisiä opin­toja. Tämän jäl­keen Anna siir­tyi apumekaanikoksi Kar­jalan Lennos­toon Kuo­pi­oon, missä hän teki töitä Hornet-​torjuntahävittäjien parissa. Lisäksi alokaskaut­ena aikana hän toimi ryh­män­jo­hta­jana. Kotiutues­saan jouluku­ussa Anna oli saavut­tanut ker­san­tin sotilasarvon.

Vuo­den 2016 lopussa kotiu­tuneella Annalla varus­mie­saika on vielä tuoreessa muis­tissa. Kaiken kaikki­aan koke­mus oli hänen mukaansa todella posi­ti­ivi­nen. Samalla Hor­ne­tien kanssa työsken­tely tar­josi alasta kiin­nos­tuneelle naiselle val­tavasti käytän­nön koke­musta hänen tulev­asta ammatistaan.

Jalka oven välissä

Varus­miesvuo­den jäl­keen Anna on palan­nut taas opin­to­jensa pariin. Koulua hänellä on jäl­jellä enää noin 1,5 vuotta.
– Uskoisin, että saan kaikki kurssit suoritet­tua viimeistään jouluku­uhun men­nessä. Arvioitu valmis­tu­mi­saikani on keväällä 2018.
Anna on tällä het­kellä opin­nois­saan siinä pis­teessä, että työhar­joit­telu olla ajanko­htainen aihe.
– Ensim­mäisen har­joit­telun suoritin Tam­pereen Autokul­je­tuk­sessa, jossa olen ollut töissä use­am­man vuo­den. Toiseen har­joit­teluun olen hak­enut Patrian Avi Trainee –ohjelmaan.

Ohjelma on suun­nattu teknistä korkeak­oulu­tutk­in­toa suorit­taville, pian valmis­tuville tai jo valmis­tuneille henkilöille. Avi Traineen avulla Patria val­men­taa osaa­jia ilmailute­knolo­gian asiantun­ti­joiksi ja toim­into­jen vetäjiksi. Anna pal­jas­taa, että hänellä on jo jalka oven välissä har­joit­telu­o­hjel­maan.
– Hain Avi Trainee –ohjel­maan mukaan ja toiv­ot­tavasti myös pääsen siihen. Sain heiltä täytet­täväksi kyse­lyn, jossa selvitet­tiin alaan liit­tyviä kysymyk­siä, joilla kar­toite­taan esimerkiksi moti­vaa­tiota. Tämän kyse­lyn perus­teella val­i­taan haas­tat­telui­hin, joiden perus­teella har­joit­telu­paikat selviävät lopullisesti.

Jalka­pal­loa laps­esta lähtien

Vapaa-​ajallaan Anna pelaa akti­ivis­esti jalka­pal­loa.
– Olen ollut jalka­pal­losta kiin­nos­tunut ihan pien­estä läh­tien. Kiin­nos­tus lähti var­maan siitä, kun saman ikäisen serkun kanssa pelailtiin jalka­pal­loa. Itse olen pelan­nut ehkä ensim­mäis­estä luokasta läh­tien.
– Kysyin joskus äidiltäni, että miksi olen aloit­tanut jalka­pal­lo­har­ras­tuk­sen, että onko hän esimerkiksi ehdot­tanut asiaa min­ulle tai vienyt minut treene­hin tai jotain. Äiti vas­tasi, että olin pienenä vain toden­nut, että haluan pelata jalka­pal­loa ja se siitä, Anna nauraa.

Jalka­pal­lon lisäksi Anna har­ras­taa myös kun­tos­alilla käymistä ja kaverei­den kanssa oleilua. Oman osansa vapaa-​ajasta nip­istää kuitenkin työsken­tely TIRO:n hallituksessa.

Päämääränä ulko­suhdev­as­taa­van tehtävät

Tam­pereen Insinööri­opiske­li­jat ry TIRO:ssa Anna toimii tänä hal­li­tuskaut­ena ulko­suhdev­as­taa­vana.
– Halusin eri­tyis­esti tähän tehtävään. Olin mukana TIRO:n toimin­nassa mukana vuonna 2015 sih­teer­inä ja sain sil­loin olla tosi paljon mukana ken­tällä ja tapah­tu­missa. Siksi tällä toisella kaudella halusin keskit­tyä enem­män yhteistyöhön Insinöörili­iton kanssa.

TIRO:n sisällä hal­li­tus­lais­ten vas­tu­ualueet jaet­tiin puheen­jo­htaja Joel Lind­holmin sekä vara­puheen­jo­htaja Paula Eklundin jär­jestämien haas­tat­telu­iden perus­teella. Tänä vuonna TI:n hal­li­tuk­sen kah­den opiske­li­ja­jäsen­ten paikalle olisi ollut tulossa use­ampikin TIRO:n hal­li­tuk­sen jäsen. Lind­holm ja Eklund val­it­si­vat kuitenkin haas­tat­telu­jen perus­teella tehtävään sopivim­mat.
Kysymyk­seen, mitkä oli­vat hänen vahvuutensa opiske­li­jae­dus­ta­jan tehtävän hoita­miseen Anna veikkaa,
– Tänä vuonna TIRON hal­li­tuk­seen on tul­lut mukaan aika paljon täysin uusia jäseniä, joten uskoisin, että var­masti aikaisempi koke­muk­seni piiri­a­sioissa oli merkit­tävä tekijä.

Liitto näkyviin opiske­li­joiden toimintaan

Anna näkee jär­jestön tärkeänä tek­i­jänä nuorten siir­tyessä työelämään.
TIRO:n sekä Tam­pereen Insinöörien yhteinen asia on se, että opiske­li­joista tulisi TI:n jäseniä valmis­tu­misen jäl­keen. Jotta näin kävisi, on avainase­massa näkyvyys. Olen huo­man­nut, että vält­tämättä ihan kaikille opiske­li­joille ei ole selvää se, mikä Tam­pereen Insinöörit on, mitä se tekee ja miksi siihen kan­nat­taisi kuulua.

Anna pain­ot­taa, että jotta liit­toon kuu­lu­misen tärkeyttä pystyt­täisiin viemään opiske­li­joiden kesku­u­teen, vaa­di­taan siinä raakaa jalkatyötä.
– Se, että liitto osal­lis­tuu opiske­li­joiden toim­intaan ja tekee itseään näkyväksi, on hyvä asia. Aikaisemp­ina vuosina Tam­pereen Insinöörit ovatkin otta­neet mukavasti osaa eri­laisiin tapah­tu­miin ole­malla paikalla muun muassa pais­ta­massa makkaraa.
– Osal­lis­tu­mi­nen antaa posi­ti­ivista kuvaa. Tapah­tu­missa opiske­li­jat myös pää­sevät keskustele­maan liiton edus­ta­jien kanssa ja näkevät, että siellä toimii ihan taval­lisia ihmisiä. Mielestäni tämän kaltainen näkyvyys on asia, jota halu­aisin jatkaa myös tänä tule­vana hal­li­tuskaut­ena Tam­pereen Insinööreissä.

Tek­sti: Terhi Viia­nen, kuva: Eetu Keränen